Viikonlopun sekalaiset

Odotin tätä lauantaita kauhealla innolla jo varmaan puolitoista kuukautta. Piti lähteä kaverin kanssa Looseen Big Shake! nimisiin bileisiin tanssimaan jalat muusiksi, mutta kaverilla on ollut toinen jalka "muusina" jo päälle kuukauden, niin oli sitten pakko jättää väliin. Täytyy kyllä sanoa, että lauantaina ei olisi edes huvittanut lähteä mihinkään! Se oli jo saavutus, että kykenin lähtemään porukalla syömään töiden jälkeen. Käytiin Mare Chiarossa Hämeentien varrella. Kyseisestä ravintolasta saa mm. pizzaa ja pastaa. Hintataso on matala ja ainakin oma lasagne ja yhden ryhmän jäsenen pizzasta maistettu palanen oli herkkua. Lasagne, leipä ja pieni salaatti maksoi 5€. Veden sai ilmaiseksi. Annos ei ollut kovin iso, olisin mielelläni syönyt vielä pikkuisen enemmän, mutta oli kiva lähteä ravintolasta kerrankin pois niin, ettei tarvinnut valittaa siitä, kun on niiiin huono olo ja ähky. Ravintola oli pieni ja sievä, sekä tunnelmallinen. Taustalla soi Laila Kinnunen. Mare Chiaroon pitää varata pöytä ja ruoka etukäteen ja maksuvälineenä toimii ainoastaan käteinen. Voisin hyvinkin kuvitella meneväni sinne joskus uudestaankin syömään.

Lauantaina oli pieni paniikki päällä. Nekku oli aamuyöllä saanut jonkin pienen epileptistyyppisen kohtauksen. Kohtaus ei ollut ollenkaan paha ja koira tokeni hetkessä. Oli se vaan kiva, kun piski halusi aamu viideltä ruveta leikkimään pallonsa kanssa ja vaati kovaäänisesti rapsutusta. En vienyt, enkä vie Nekkua nyt eläinlääkäriin, vaan seurailen tilannetta. Nekku sai samanlaisen kohtauksen joskus vuoden tai parin ikäisenä ja lääkäri sanoi, että koiran voi viedä kalliisiin tutkimuksiin tai sitten vain seurailla tilannetta ja tulla uudestaan lääkärin vastaanotolle, jos kohtaukset rupevat toistumaan. Kohtausten välissä on ehtinyt kulua jo niin monta vuotta, ettei tuo erityisen pahalta vaikuta ja molemmilla kerroilla kohtaukset ovat olleet niin lieviä ja niin nopeasti ohi, ettei tässä varmaan pitäisi kovin huolissaan olla. Mitään lääkitystäkään ei kuulemma aloiteta, jos kohtauksia tulee harvemmin kuin kerran kuukaudessa.

Tänään oli ihana kevät-keli, joten oli pakko lähteä kunnon lenkille! Käveltiin merenrantamaisemissa noin 5 ja puoli kilometriä. Tuli nähtyä vähän Puotilaa ja Rastilaa. Vuosaaren sillan ylitys oli kamala paikka. Minä pelkään kulkea silloilla, varsinkin koiran kanssa! Hyi! Selvisin kuitenkin hengissä, niin kuin myös koirakin.

Lauantainakin oli aikas upea keli. Hieman meinasi paleltaa kuitenkin. Olin lähtenyt liikenteeseen pienessä villakangasjakussa ja -minihameessa. Jakun alla oli kyllä poolopaita. Ajattelin, että kyllä niillä pärjää. No, melkein...

Jakku ja hame on itse väkerretty omassa ompelimossa, saappaat ovat Morticiasta ja laukku Huutonetistä

Etuhiuksia tuli vähän saksittua tuossa yhtenä päivänä

Mitenkähän on tämän yön unien laita... Kello on jo 23.10, eikä pahemmin väsytä. Lenkin jälkeen piti kiskoa muutaman tunnin päiväunet, joten huonosti menee. Nukkumatti ei taida kaivata minua treffikumppanikseen... Ja muutenkin taitaa olla vanhat tutut univaikeudet taas kohta hyvin tuttuja... Elämä koettelee vähän liiaksi taas...

Laila Kinnunen: Kellä kulta sillä onni