Nekku reppana ja minä myös...

Tänään oli eläinlääkäripäivä. Koiruudelta poistettiin hammaskiveä nukutuksessa ja sitten se sai rokotuksen. Olin pyytänyt, että äiti tulee mukaan eläinlääkäriin. En olisi siitä kokemuksesta varmaan yksin selvinnytkään... Olin niin kauhuissani, vitivalkoisena ja vatsakipuisena. Jalat eivät kantaneet ja hengittäminenkin tuntui haastavammalta kuin yleensä. Nyt tässä illan mittaan ovat ruvenneet sekä emännän että koiran jalat taas kantamaan. Hieman unisia ollaan molemmat vielä.

Kuva on otettu aika pian kotiin tulon jälkeen. Mieli tekisi jo kovasti touhuta kaikkea, mutta jalat lähtevät alta.