Sannananna Margarita: Terveyden edistämistä ja myrkkykukkulan metsästystä

Yritän tässä saada itseäni voimaan hyvin ja pysymään terveenä. Sehän tarkoittaa sitä, että päivä päivältä olen enemmän ja enemmän romuna... Liikunta on saanut aikaan sen, että jalat, varsinkin oikea jalka, sekä pakara ovat kipeät, välillä pieni kävelykin tuntuu kurjalta, niska ja selkä jumissa. Aloin syömään b-vitamiinia ja rautaa ja nyt vääntää mahassa ja ruokaa ei tee mieli. Olo tuntuu niin terveeltä ja hyvinvoivalta...

Joulun lähistöllä tuli vietettyä hieman liikkumattomampaa elämää joku 3-5 viikkoa, sitten taas hiljalleen lisäsin liikuntaa. Kuitenkin aika pienissä määrin liikuntaa harrastan. Juoksulenkit ovat olleet jotain kilometriä tai kahta ja kotioloissa kevyiden painojen nostelu, venyttely sun muut ovat vieneet aikaa ehkä puoli tuntia 3-5 päivänä viikossa. Niskat ja selkä ovat painojen nostelun vuoksi nyt aivan jumissa. Ja pienet juoksulenkit ovat saaneet aikaan sen, että olen paniikin vallassa kipittänyt urheiluliikkeissä ihmettelemässä kompressiosukkia ja pohjallisia ja pelännyt, että kohta joutuu lopettaan koko juoksentelun... No, nyt on varattu aika tutulle jäsenkorjaaja/hieroja/luontaisterapeutille ja häneltä kyselen vähän neuvoja jatkoa varten.

Koska en ole kauheasti uskaltanut juosta, on pitänyt sitten hieman yrittää kävellä. Juoksuakin olen kuitenkin hieman yrittänyt sisällyttää mukaan. Lenkeille, jotka ovat suurimmissa määrin kävelyä, olen vaatinut saada mukaani seuralaisen. Hän on pistänyt todella kovasti vastaan ensimmäisen kilometrin verran, mutta sen jälkeen on intoa ja jaksamista riittänyt ja pidemmän puoleiset lenkit eivät ole häntä rauhoittaneet tippaakaan, vaan kauhea hössötys on alkanut, kun ollaan hikisinä päästy takaisin kotiin. Oma rakas seniori-koirani!

Alkuviikosta kävimme tutustumassa Myllypuroon. Paikka on jo pidemmän aikaa kiinnostanut minua, etenkin sen jälkeen, kun muistin Myllypuron myrkkytalo tapaukset. Lueskelin aiheesta netistä ja halusin ihan omin silmin päästä näkemään Alakiventien aluetta ja varsinkin tämän entisen kaatopaikan/Alakiventie 8:n kohdalle tehdyn kukkulan. Oli pimeää, enkä viitsinyt ihan hirveätä aikaa metsästää paikkaa, joten kukkula jäi löytämättä. Noin kuuden kilometrin lenkki tuli tehtyä kuitenkin. Sitten tutkailin netistä ja tajusin, että olimme olleet jo hyvin lähellä. Eilen sitten koulusta kotiuduttuani lähdimme uudestaan Myllypuroa kohti. Kovin oli pimeää ja rännän omaista vettä tuli taivaalta, mutta oli hirveä hinku päästä valloittamaan kukkula! Aikamme kun olimme tallustelleet, näin kukkulan. Sitten alkoi kukkulalle johtavan polun metsästys. Löytyihän sekin lopulta. Kukkulan laella tuuli todella kovasti, joten Nekkua rupesi hieman jännittämään... Piti sitten lähteä takaisin kotia kohti. Lenkistä tuli noin 7 kilometriä pitkä.