Loistava bloginpitäjä

Joku jatkuva stressi, kiire, ahdistus, paniikki, huoli ja väsymys ovat varmaan syy, miksi en saa aikaiseksi kirjoitella tänne. Haluaisin kirjoitella enemmän ihan itsenikin takia, sillä minusta on kiva muistella menneitä ja kirjata ylös tärkeitä asioita ja vähemmänkin tärkeitä juttuja. Tämä on minulle niin kuin päiväkirja ja paikka tallentaa kuvia.

Nyt siis pähkinänkuoressa iso kasa tapahtumia ja juttuja:

Työ: Olin siis töissä eräässä remonttifirmassa laatoittajana. Virallisesti työsuhteessa ehdin olla 3,5 kuukautta. Sitten tuli potkut. Firmalla rupesi menemään heikommin, eikä oikein ollut töitä työntekijöille. Viimeisen viikon vietin isommalla työmaalla, jossa ei kuitenkaan pahemmin ollut tekemistä, melkein koko yrityksen työntekijöiden seurassa. Siitä olisi jo pitänyt arvata, että kohta käy köpelösti, kun melkein kaikki oli pakattu samalle työmaalle.
Ehdin olla työttömänä huikeat neljä päivää, kunnes sain yhden vuokratyöfirman kautta töitä laatoittajana eräästä remonttifirmasta. Siellä sitten töitä riitti kolmeksi viikoksi... Jälleen siis työttömänä...

Tämän uusimman työnjohtajan kanssa oli puhetta siitä, että hän ottaa kyllä heti yhteyttä, jos tulee jotain perus kylpyhuoneiden remontointihommia ja minä ehdotin, että josko voisin tulla heille työharjoitteluun vaikka kuukaudeksi maalauspuolelle, sillä haluaisin oppia maalaushommiakin.
Nyt minun pitäisi vaan saada aikaiseksi ottaa yhteyttä työvoimatoimistoon ja kysellä, onnistuisiko tällainen työharjoittelu. Olo on vaan jotenkin niin surkea. Haluaisin vaan nukkua koko ajan ja rentoutua, sekä tehdä kivoja asioita. Vaikka työni oli ihan mukavaa, oli silti olo hyvin ahdistunut joka päivä ja tuntui siltä kuin joku burn out taas yrittäisi hiipiä elämääni...

Luin tänään yhden lehtiartikkelin stressistä. Siinä kerrottiin, kuinka stressin aiheuttaa epävarmuus, ei kiire. Juuri näin!! Varsinkin viimeiset vuodet ovat olleet aivan järjetöntä epävarmuutta ja vielä niin monella elämän eri osa-alueella. Huh! Vaikka juuri nyt olenkin työttömänä kolmatta päivää, en voi muuta ajatella kuin että tarvitsen lomaa!!


Terveys: Kun kävin ensimmäisen rakennusalan työpaikkani työhontulotarkastuksessa ennen joulua, löytyi laboratoriotuloksistani korkea maksa-arvo. Sydämestäkin kuului sivuääniä. Isällä on joku sydänvika, josta ei ole varmuutta, onko se perinnöllinen vai ei, joten minun ja veljeni pitäisi käydä tutkimuksissa. Minulta mitattiin verenpaine ja otettiin EKG, molemmat olivat kunnossa, sitten pistettiin lähete, että pääsisin sydämen ultraäänitutkimukseen, mutta siitä ei ole vielä kuulunut yhtään mitään. Maksa-arvot testattiin viikon tai parin päästä uudelleen ja edelleen se yksi arvo oli koholla. Lääkäri kehoitti varaamaan ajan ylävatsan ultraäänitutkimukseen. Tutkimuksessa löytyi jotain hyvälaatuista maksan liikakasvua ja se piti käydä vielä varmistamassa magneettikuvauksessa ja mahdollisesti vielä neulanäytteessä.

Magneettikuvaus oli pelottava kokemus! Vaikka jo melkein varmaksi oli pystytty sanomaan se, että kaikki on ihan hyvin, tämä ei ole ollenkaan vaarallista, niin silti pelotti aivan järjettömästi, että jos se kuitenkin paljastuu vaikka syöväksi, tai jos tutkimuksissa löydetään jotain muuta ja tosi vakavaa. Putkessa jouduin makaamaan puoli tuntia ja ahtaan paikan kammokin löytyy... Onneksi yksi ystävä oli lähtenyt kanssani mukaan sairaalaan! Kiitos hänelle!

Ennen magneettikuvausta kävin verikokeissa ja siellä otettiin ainakin saavillinen verta. Pelkäsin niin verikokeiden tuloksia kuin magneettikuvauksen. Sitten pelkäsin myös sitä, että joudun vielä neulanäytteen ottoon. Tulosten kuulemispäivänä oli aikani vielä mukavasti tunnin myöhässä, joten hyvä kun jalat kantoi kun menin lääkärin luo. Siellä oli vastassa mukava lääkäri, joka kertoi, että se todellakin oli juuri sitä, mitä ajateltiinkin sen olevan ja että se on jotain, mille ei koskaan tarvi tehdä mitään, eikä se vaikuta elämääni mitenkään. Ainoastaan se yksi maksa-arvo tulee aina olemaan kohollaan ja sillä ei ole mitään väliä. Kunhan vaan kerron siitä ennen verikokeita, niin ei tarvitse lääkärin ihmetellä.

Kaikista todennäköisin syy tällä maksajutulle on e-pillerien syönti 17 vuoden ajan. Niiden käyttö loppui sitten siihen! Olinkin jo ehtinyt jokusen vuoden pohtimaan, kuinka tuntuu pahalta tunkea itsensä täyteen hormooneita. Olin jo aikeissa mennä hankkimaan kuparikierukan, mutta päädyin tähän: http://www.lady-comp.fi/. Laite on saanut huonoa palautetta vain sellaisilta, jotka eivät ole sitä koskaan käyttäneet, mutta käyttäjät ovat olleet erittäin tyytyväisiä.

Minulla on töitä tehdessä ruvennut ilmestymään ikävää ihottumaa käsiini ja itse olen sen diagnosoinut atooppiseksi ihottumaksi. Se on tuntunut ärsyyntyvän siitä, kun töissä käsittelen erittäin pahasti ihoa kuivattavia aineita (siis syövyttäviä) ja läträän hirveästi vedellä. Välillä se on parempi, mutta esim. saunominen tai hiustenvärjäys tai joku muu, missä joudun lutraamaan pitkään vedellä pahentaa sitä. Ahkera rasvaaminen taas tekee hyvää.

Sormien nivelet ja ranteen jännetuppitulehdus ovat aiheuttaneet huolta, mutta ranne on pysynyt kunnossa, kun on käyttänyt töissä rannetukea ja sormien nivelongelmat ovat johtuneet liikarasituksesta, sain fysioterapeutilta jumppaohjeita, nyt kun niitä vielä tulisi jumppailtua säännöllisemmin...


Talvi: Ihanaa talvi! Pääsee hiihtämään, luistelemaan, kävelemään meren jäälle ihanassa auringon paisteessa! Tai sitten ei... Oli sentään valkea joulu!!! Ja pääsin nauttimaan yhdestä upeasta pakkaspäivästä pulkka-/stigamäessä!

Hieman olen meinannut sohvaperunoitua, mutta onneksi olen välillä tajunnut pistää naapurin koirat narun jatkoksi ja lähteä juoksu-/kävelylenkille niiden kanssa. Ne kulkevat hienosti hihnassa ja kaipaavat liikuntaa, oma on laiskiainen! Nyt täytyisi saada kahvakuulat taas kaapista kaivettua tai vaikka kuntosalille lähdettyä!

Olen myös pysynyt vähän turhan etäällä illanvietoista... No, onneksi on ollut polttarit ja häät ja Tampereella keikkaa ja taas tulevana viikonloppuna Tampere ja livemusiikki kutsuu. Keväällä onkin paljon kaikkea tiedossa, saas nähdä mihin kaikkeen rahat ja jaksaminen riittää.



Häitä juhlin tämän näköisenä

Itse tekemä mekko, vääränmalliset jaloissa huonosti pysyvät Vagabondit, VintagEija'sin vintagelaukku 60 luvulta Amerikasta ja pashminahuivi

Blogin pitämisestä vielä sen verran, että on tästä se hyöty ollut, että sain pari tilausta ompelijana toimiessa ihan blogini ansiosta ja nyt olen saanut uuden ystävän! Ja tämän neitokaisen kanssa ollaan puhuttu matkalle lähdöstä! Jee! Että eihän tätä kirjoittelua kannata lopettaa, tästä on selkeästi hyötyä!

Ja mitäs muuta uutta ja ihmeellistä olisi tapahtunut... Onneksi sain olla edes hetken aikaa töissä, ehdin pistää rahaa säästöön. Nyt tuli tilanne, että jouduin pistämään uusiksi melkein yhtä aikaa niin television, älypuhelimen kuin läppärin... Mikähän seuraavaksi?!

Onhan tässä kaikkea tosi mahtavaakin tapahtunut, mutta sen mukana on tullut niin suurta huolta ja paniikkia, että ei siitä nyt sen enempiä...