Happy Halloween!

Tänään juhlin tätä virallista halloween-päivää syömällä haamumunkin, jonka ostin Prismasta. Siitä tuli huono olo!

Nekku oli eilen halloween tunnelmissa. Hän pukeutui laserkatseiseksi apinaksi, jolla on jättiläismäinen tappajakieli.

Halloweeniton ja bataattipotaattisoseeton viikonloppu

Ei tullut minun osallistuttua mihinkään viikonloppuna olleista halloween-pirskeistä. Halloween on kiva juhla, mutta ei ollut ketään, kuka olisi kanssani mihinkään lähtenyt. Tosin, ei tullut hirveästi keltään seuraa kyseltyäkään... Jotenkin tuo halloween-biletys viikonloppu tuli vaan niin yllättäen, ettei sitä meinannut edes tajuta.

Tässä transvestiitti-pirun asussani voitin yhtenä vuonna yksien halloween-bileiden parhaan asun palkinnon.

Näin upeana ladynä lähdin seuraavana vuonna juhlimaan halloweenia.

Sunnuntaina ei sentään tullut liikoja kotona nyhjättyä. Tuli kyläiltyä kahdessakin paikassa. Ekassa paikassa söin hirmuiset lättyöverit, yök! Tai siis nam! Yhteensä neljä lättyä meni, kahdessa oli suolainen (jauhelihajuustoraaste täyte) ja kahdessa makea (mansikkahillo ja kermavaahto). Tuntui kivalta saada herkkuja, sillä eräs tyyppi, joka asuu kotonani, kävi syömässä minun tämänpäiväiset ruokani juuri ennen kuin lähdin ensimmäiseen kyläpaikkaan. Olin jaksanut pitkästä aikaa väsätä herkullista bataattiperunasosetta ja ehdin siitä onneksi yhden aterian itselleni saada. Loput soseet pistin parvekkeelle jäähtymään ja jätin parvekkeen oven raolleen, sillä kämppäni on tällä hetkellä kuin sauna. Poistuin hetkeksi näköpiiristä ja kun palasin, oli kattila syöty melkein tyhjäksi... Ei tuo piski ennen ole noin ilkeämielisesti käyttäytynyt, eikä myöskään ole ennen parvekkeelle mennyt... Toivottavasti edes tajusi nautiskella!

Sain lahjan!

Teen yhdelle ystävälleni takkia ja samalla kun hän tuli sitä eilen sovittamaan, sain häneltä lahjan. Mietin, että tuonko sen kotiin vai jätänkö töihin. Taitaa sen paikka olla koristamassa mun liikkeeni ikkunaa vintage-ompelukoneen kaverina.

Slev silittelee nyt ikkunassa

Luonnon kristallia

Tämän vuotisen Vuoden Luontokuva-kisan voittaja kuuluu ihan lähipiiriin, joten toivottelen Antille onnea tätäkin kautta, mikäli sattuu tätä lukemaan.

Teksti on täältä: http://www.vuodenluontokuva.fi/default.asp?V_SITE_ID=3

Antti Harkko: Luonnon kristallia

Vuoden 2012 Luontokuvaksi on valittu kangasalaisen Antti Harkon jääkidekuva “Luonnon kristallia”.
Tuomaristo viehättyi pelkistettyyn tyylipuhtaaseen kuvaan. "Pelkistetty graafinen kuva, missä luonto muovaa täydellisiä muotoja. Kuvaaja on tallentanut löydön, jota jaksaa katsoa pidempäänkin. Jääkuviot piirtyvät tummaan taustaan täyttäen hienosti kuva-alan", tuomaristo perustelee valintaansa.
Voittajakuva on syntynyt pakkaspäivänä Harkon kodin keittiön ikkunalasissa olleista jääkiteistä, jotka herättivät yksityiskohtiin muutoinkin mielellään kameransa suuntaavan luontokuvauksen harrastajan mielenkiinnon. ”Jääkiteet olivat ulkopuolisessa ikkunassa ja satamillisen makro-objektiivin vastavalosuoja oli painettuna sisäikkunaa vasten”, Harkko kertoo kuvaustilanteesta.

Nekku reppana ja minä myös...

Tänään oli eläinlääkäripäivä. Koiruudelta poistettiin hammaskiveä nukutuksessa ja sitten se sai rokotuksen. Olin pyytänyt, että äiti tulee mukaan eläinlääkäriin. En olisi siitä kokemuksesta varmaan yksin selvinnytkään... Olin niin kauhuissani, vitivalkoisena ja vatsakipuisena. Jalat eivät kantaneet ja hengittäminenkin tuntui haastavammalta kuin yleensä. Nyt tässä illan mittaan ovat ruvenneet sekä emännän että koiran jalat taas kantamaan. Hieman unisia ollaan molemmat vielä.

Kuva on otettu aika pian kotiin tulon jälkeen. Mieli tekisi jo kovasti touhuta kaikkea, mutta jalat lähtevät alta.

"Kuntoilu"-lauantai

Eilinen ilta meni kuntoillessa! Eli ensin remontoidessa, tai minun osaltani hiki hatussa rättiä heiluttaessa, kaverin uudella asunnolla. Sitten nautittiin vähän alkoholia ja lähdettiin Malmille, kun sain kutsun yhdelle prätkätallille. Malmin asemalla käytiin suorittamassa vuoron vaihto, eli yksi lady käytiin hakemassa meidän remmiin ja yksi saatettiin kotimatkalle. Kamalassa syksykelissä sitten tallusteltiin tallille, välillä vähän eksyillen tosin...

Oikeaoppinen siivousasu!

Tallilla meillä oli aikas intiimit tunnelmat, sillä meitä oli paikalla vain neljä naista ja yksi mies. Poislähtöä tehdessä sinne ilmestyi pari muutakin tyyppiä. Ei varmaan moni uskalla enää kotoaan poistua, kun aina on joku hirmumyrsky tai ainakin jättimäinen sadepilvi vastassa, kun ulko-oven avaa...

Ensin vähän nautittiin nestemäisiä eväitä ja sitten ruvettiin keilaamaan Wii:llä. Se olikin hauskaa puuhaa. Keilat kaatuilivat hieman taidokkaammin kuin ihan oikealla keilaradalla.

Minä yritän kaataa keiloja

Johonkin päälle kahteen asti siellä jaksoimme heilua ja sitten katsottiin yöbussi. Vain kymmenellä minuutilla myöhästyttiin... Ei siinä sitten muu auttanut kuin lähteä kävelemään. Matkaa piti taittaa muutama kilometri ja saatiin olla tarkkana mihin astuimme, sillä tie oli täynnä järven kokoisia lätäköitä, ne piti yrittää kiertää, välillä se tosin jäi yritykseksi...

Sateenvarjot eivät kovin paljoa auttaneet... Kotiin kun pääsin, olin aivan litimärkä

Syksyinen Puotila

Käytiin karvakasan tai siis karvakasoja tiputtelevan koiruuden kanssa syksyisellä kävelyllä.

Aika keltaista oli. Kuvassa ei näytä lähellekään niin upealta ja keltaiselta kuin luonnossa.

Viljelypalstoilla kasvoi vielä kauniita kukkia. Kuva on pikkuisen tärähtänyt...

Meidän lähikartano

Teatteria, töitä, remonttia, kirpparia...

...Eli tämä viikonloppu!

Lauantaina työpäivän jälkeen käväisin vähän kaupoilla ja sitten tulin kovaa kyytiä kotiin laittautumaan korkeakulttuuri iltaani varten. Lupauduin enon vaimolle seuraneidiksi Kansallisteatteriin. Käytiin katsomassa todella hyvät arvostelut saanut Patriarkka. Olin jo kauhuissani, että nukahdan sinne ja ahdistun kuoliaaksi, sillä kyseessä oli draama. Näytelmähän olikin hyvä ja sen aikana sai jopa naurahtaa muutaman kerran. Oli myös kivaa, kun sai tälläytyä. Ei siis ollut ollenkaan huono ilta. Väliajalla syömäni suklaaleivoskin oli oikein makoisa!


Kansallisteatterin sivuilta kopioitu teksti:

Heimo Harju viettää leppoisia eläkepäiviä vaimonsa Virpin kanssa Normandiassa. Eräänä päivänä hän tajuaa, ettei sittenkään ole valmis vetäytymään. Mittavan uran politiikan ja liike-elämän palveluksessa tehnyt Heimo haluaa vielä yhden elämän. Hän päättää palata takaisin Suomeen.
Paluu nostaa esiin asioita, joiden kohtaamiselta Heimo ja Virpi ovat ulkomailla säästyneet. Isänmaa ei enää ole sama, josta he lähtivät. Harjujen 1970-luvulla syntyneet lapset Jarno ja Jonna eivät näytä löytäneen paikkaansa maailmassa, ja perheensisäinen sukupolvien kuilu osoittautuu luultua syvemmäksi. Lisäksi Heimon ja Virpin avioliiton käsittelemättömät asiat iskeytyvät heidän kasvoilleen rajuina ja pelottavina. Uusi alku ei ole mahdollinen, ellei vanhoja asetelmia romuteta.
Patriarkka on kaunis ja koskettava draama kahden sukupolven eroista, suuntaansa etsivästä maasta ja taistelemisen arvoisesta rakkaudesta.
Juha Jokela on useasti palkittu näytelmäkirjailija, ohjaaja ja käsikirjoittaja, jonka aiemmat näytelmät Mobile Horror, Fundamentalisti ja Esitystalous ovat olleet sekä yleisö- että arvostelumenestyksiä. Kansallisteatterin kotikirjailijana toimivan Jokelan neljäs näytelmä Patriarkka on Kansallisteatterin 140-vuotisjuhlanäytelmä.
Kesto: 2 tuntia 50 minuuttia
ROOLEISSA Antti Luusuaniemi Heikki Pitkänen Juha Muje Juha Varis Kristiina Halttu Pirjo Määttä Raimo Grönberg, Minka Kuustonen, Kaija Pakarinen, Kirsti Wallasvaara
OHJAUS Juha Jokela
LAVASTUS Teppo Järvinen
PUVUT Auli Turtiainen
VIDEOSUUNNITTELU Timo Teräväinen
VALOSUUNNITTELU Ville Toikka
ÄÄNISUUNNITTELU Tommi Koskinen
NAAMIOINTI Jani Kylmälä ja Laura Sgureva


Tämän näköisenä lähdin teatteriin:

Vaatteet ovat omaa tuotantoa (ompelimo margarita), käsilaukku vintagea ja kengät merkiltään Penelope

Tänään lähdin puolilta päivin kohti Herttoniemeä ja Oilersin tallia. Siellä oli Rock'n'Roll-kirppis. Paljon kaikkea ihanaa oli tarjolla, mutta mitään ei mukaani lähtenyt.

Päivän vietin tämän näköisenä:

Vaatteet ovat muuten oman ompelimon tuotoksia, mutta paita on H&M:stä, laukku on kaverilta saatua vintagea ja kengät Dr. Martensin

Sitten menin työmaalle polkemaan yhden hameen valmiiksi Toyotollani:

Olin ihan unohtanut, että tällä hameella olikin kiire, joten piti käydä se nyt sitten tänään surauttamassa loppuun.

Illan vietin remonttireiskana kaverin uudella kämpällä.

Esim. tämän seinän maalasin minä! Onneksi on huono ja hämärä kuva...

Itseni onnistuin maalaamaan varsin hyvin!

Näin meni tämä viikonloppu!

Rumat päivät

Eilen tunsin oloni suoraan sanoen rumaksi. Sen takia tänään sitten kannatti pukeutua-, laittaa hiukset- ja meikata ihan samalla tavalla! Tässä on tullut siis vietettyä kaksi ruma-päivää putkeen. Kuvassa en näytä ihan niin pahalta kuin peilissä.

Eilen alkoi myös Sannan talvi, eli kaulahuivi kaulaan ja sormikkaat käteen. Huivi on uusi, eilen ensimmäistä kertaa käytössä.

Huivi: Lindex, takki: itse tehty/ompelimo margarita, hame: saatu kaverilta lahjaksi (H&M), laukku: (Fred Perry) Oh My Gosh!, kengät: (Clarks) Zalando

Kengät näyttää kuvassa melkein mustilta, mutta ovat siis tummanviininpunaiset, laukku on musta... Ei ollenkaan minun tapaistani!! Olen yrittänyt metsästää sopivaa laukkua kenkien kaveriksi, mutta ei vaan onnista!

Klamydia: Vittu, Oot Ruma

Syntymäpäivä!

Tänään olen ollut hyvin, hyvin väsynyt.... Vanha ja väsynyt. Ja vähän huono olokin on vaivannut, sillä eilen tuli mässäiltyä kaikennäköistä ihmeellistä ja tänään olen vielä jatkanut samalla linjalla...

Tämän päivän synttäriherkut:

Tuo torttu on ihan kamalaa... :(

Sain äidiltä sähköpostin kautta onnittelut ja nyt on hyvä hetki unohtaa kaikenmaailman kirjesalaisuudet sun muut. Tässä pätkä viestistä:

"Silloin tuli ensilumi, kun olit syntynyt.  Menin sandaalit jalassa ja mekko päällä sairaalaan.  Pois lähtöä varten minulle tuotiin talvikengät ja takki.  Olit pieni ja laiha. Sinä kasvoit nopeasti.  Söit jatkuvasti, koska vatsassa ei ollut tilaa kasvaa .  Olit perätilassa ja tuntui, että pääsi tulee palleasta ulos, se oli varmaan syy, miksi synnyit vähän ennenaikaisesti."


Olin kaksi viikkoa etuajassa ja muistaakseni 48cm ja noin 2700g. Ulos äidistä tupsahdin takapää edellä ja ihan normaalia reittiä (ei keisarinleikkausta). Näin 32 vuotta myöhemmin, syön yhäkin jatkuvasti. Lapsuus meni kyllä niin, että suorastaan pelkäsin ruokaa, mutta joskus lukioaikoina ruoasta tuli ystävä.

Sittenkin krapula...

Aamulla kun heräsin, oli ihan hyvä olo. Krapula iski sitten alkuiltapäivästä. Lähdin pitämään seuraa remontoivalle ystävälleni. Kun hän tuli avaamaan minulle ovea, naurahti hän kuinka kalpea olenkaan. Oli jo sellaisia kuumia aaltoja, että piti ihan pohtia, että iskikö sittenkin vaihdevuodet krapulan sijaan... Vähän ajan juoruamisen jälkeen tulikin jo vilu ja parempi olo. Sitten haettiin pizzat. Sen jälkeen kotiin. Että sellainen sunnuntai. Oli kivempaa, kuin jos olisi vain yksinään notkutut kotona!

Kaveri maalaa, minä vaan hengailen...

Tänään tuli löydettyä Facebookista ikävä uutinen, Nick Curran on kuollut. Onneksi pääsin katsomaan yhden keikan, joka oli aivan mahtava!! Olisin halunnut päästä useammallekkin herran keikalle!

Nick Curran: Sheena's Back

Nick Curran: Rocker

Synttärien etukäteisjuhlintaa

Tiistaina on vasta virallinen vanhentumispäivä, mutta viikonloppu meni juhliessa kyseistä tapahtumaa. Perjantai iltana lähdin yksinäni autoilemaan Nosturia kohti. Siellä oli Alakerran puolella kolme bändiä, Di Unru, Pistones ja Rejected. Väkeä oli tosi vähän! Kuvia jaksoin napsia vain Rejectedistä. En tiedä johtuiko se vain omasta mielialasta, vai kuulostiko Rejected jotenkin vähän huonommalta kuin ennen...

Keikan jälkeen pääsin kuskailemaan väkeä Malmille. Pitäisikö ruveta taksikuskiksi kohta.

Lauantaina olin kutsunut kavereita luokseni. Kolme neitokaista sitten luokseni ilmestyi. Oli kyllä todella mukavaa viettää tällainen pienimuotoinen tyttöjen ilta. Juoruttiin, syötiin ja juotiin, sekä kuunneltiin musiikkia ym... Myöhemmin mentiin Kustaa Vaasaan istumaan ja saatiin sinne miespuolisia kavereita seuraksemme.

Olimme varmasti baarihenkilökunnan mieluisimpia asiakkaita... Ensimmäinen meistä meni tiskille: "kaksi vettä ja kahvi". Seuraavakin taisi tilata kahvin. Pöydässä sitten tytöt puhui tyttöjen juttuja ja miehet taisivat puhua työkaluista... Kotiin vievässä metrossa istuin jo ennen puolta kahtatoista... Kivaa oli kuitenkin!

Tässä vasta matkalla baariin

Tässä illan viimeinen kuva ennen kotiin lähtöä

Uusi väri

Jos menee hankkimaan kahdet kengät, joista löytyy viininpunaista, joutuu tekemään myös muita viininpunaisia hankintoja. Eiliseltä H&M:n reissulta lähti matkaan mukaan hame.

Fred Perryn neulepaita on Oh My Goshista ja Dr. Martensin kengät Zalandosta.

Takana on kullan värinen vetoketju ja helmahalkio

Innokas palloilija Nekku toivottaa kaikille elukoille hyvää eläinten päivää!

The Quakes Lepakkomiehessä

Tiistai iltana piti lähteä Lepakkomieheen, sillä siellä soitti The Quakes. Herrat kävivät tiistaina päivällä yhtäkkiä liikkeessäni. Kovin innoissaan näyttivät olevan tekeleistäni ja halusivat käyntikorttini, mutta eivät kuitenkaan ostaneet mitään.

The Quakes: I Miss You

The Quakes: Pack Your Bags And Go

Taas ompelimon ovet kiinni lauantaina!

Lauantaina 6.10 ovat ompelimo margaritan ovet kiinni! Tällä kertaa syynä on se, että minä aion juhlia! Kun kerran on luvassa hyvää menoa sekä perjantaina että lauantaina ja synttärit ovat seuraavana tiistaina, on minulla oikeus juhlia oikein kunnolla kahtena iltana (tai ainakin yrittää sitä)! Synttärilahjaksi itselleni pidän lauantaina vapaapäivän!