sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Torstaista tähän päivään

Johan on ollut menoa ja meininkiä ja ööh... suuria tuntemuksia...

Torstai: Olin kaverin ja hänen parin kaverinsa kanssa Tavastialla "katsomassa" Buzzcocksia... Lämppäri bändin näin, enkä edes pitänyt siitä, mutta itse Buzzcocks meni ihan pikkuisen ohi... Nautiskelin sen verran screwdrivereita, että sain hienosti näytettyä muutamallekkin ihmiselle sen, kuinka ei-niin-hyvällä-mielellä olin yhdestä syystä... Keikan jälkeen, meikit poskella, lähdin metsästämään oikeaa yöbussia ja onnistuin sen sitten löytämään.

Tältä se Buzzcocks olisi kuulostanut, jos sitä olisi seurannut:
Itse asiassa, kyseistä biisiä muistan hieman kuunnelleeni ja sitten piti taas jatkaa ei-niin-hyvän-mielen julki tuomista kaverin olkapäätä vasten...

Perjantai: Heräilin pitkin yötä ja aamua noin tunnin välein. Kuudelta ajattelin, että yleensä tässä vaiheessa minun kohdallani aletaan olla voiton puolella, jos olen käynyt illalla ryystämässä alkoholipitoisia juomia vähän normaalia enemmän. (Sannan perus krapula: aamuyöllä kärsin yökötyksestä ja vähän myöhemmin aamulla tai sitten päivällä krapula muuttuu sydämen tykyttämiseksi, puuskuttamiseksi, janon tunteiseksi, ruokahaluttomaksi tai roskaruoan himoiseksi, sekä vatsan vääntämiseksi) Kaiken muun vielä kestän, mutta en oksettavaa olotilaa. Minulla on maailman pahin fobia oksentamista kohtaan!! Seitsemän aikoihin tuli taas herättyä ja silloin alkoikin yökkö olo hiippailemaan kohti minua. Kahdeksalta oli kamalaa. Yhdeksältä herätessä alkoi olla jo toivoa paremmasta. Kymmenen jälkeen uskaltauduin pysymään hereillä ja joskus vähän ennen yhtätoista kykenin nousemaan sängystä. Silloin oli jo pakkokin nousta, sillä oli kiire ruveta laittamaan itseään lähtö kuntoon. Alkuiltapäivästä pakkasin kamat ja koiruuden autoon ja lähdin kohti Pirkanmaata. Kävin Toijalan Tekstiilipalvelussa hakemassa parit kivat kangaspakat ja Tampereella kävin Reijun tarviketukussa vetoketju-, nappi- ja nauha ostoksilla. Sitten matkasin Kangasalle äitin luokse. Hetken aikaa lepäiltyäni suunnistin taas autollani kohti Tamperetta. Menin Club Sinin Pre Partyihin Dog's Homeen. Olo oli krapulainen, masentunut ja epäsosiaalinen, mutta kai sitä silti oli ihan kiva nähdä tuttuja ja kavereita, sekä bändejä...

Lauantai: Päivällä menin vähäksi aikaa pyörimään Ideaparkiin. Matkan varrella kävin kurkistelemassa Tampereen Swamp Music:it läpi ja löysin sen mitä halusin! Oi että, nyt pääsen huudattamaan sitä samaa Pennywisea cd:ltä, mitä kuuntelin teininä innokkaasti kasetilta:
Ideaparkistakin löysin sen, mitä kaikesta eniten halusinkin löytää, eli sukkia ja sukkahousuja, sekä neiti E:n kenkäkaupan kassalta. Pääsin vähän vaihtamaan kuulumisia ja halaamaan. Eipä siellä liian kauaa viitsinyt höpistä, kun toisella oli töitä tehtävänä, mutta näinpäs edes pikaisesti! :) Illemmalla piti hypätä bussin kyytiin ja mennä Klubille Club Siniin. Bussikuski kysyi naureskellen, että olenko menossa kiusaamaan poikia... Klubille päästyäni yritin saada itseni vähän mukavammaksi ja sosiaalisemmaksi, joten tilasin siiderin... Yli 8 prosenttinen siideri ei maistu järin hyvälle... En kyennyt sitä yhtä (isohkoa) pullollistakaan saattamaan loppuun, mutta hetkeksi aikaa sain sentään itseni paremmalle tuulelle. Näin taas tuttuja ja kavereita, sekä hyviä bändejä (ja yhden huonommankin bändin... nuoret, vihaiset laulajanaiset eivät iske minuun). Yksi kaveri jo vähän lupaili kyytiä hippojen päätteeksi, mutta en millään kyennyt olemaan loppuun asti. Bussiakaan en jaksanut odotella ja se olisi maksanut yli kympin ja olisin joutunut kävelemään kilometrin kylmässä. Menin siis taksilla... 35€... Huh huh...

Sunnuntai: ZZZ zzzzz ZZZ... Vähän lisää unta ja sitten kamat ja piski autoon ja Pennywisen tahdissa kotiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti