Kontiomäellä

Kävin taas tutkailemassa koiran kanssa samaa paikkaa, missä tuli käytyä pari päivää sitten. Internetin selailun jäljiltä viisastuin sen verran, että paikan nimi on Kontiomäki. Nimi on kuitenkin hieman epävirallinen, eikä sitä löydy kartoista. Kontiomäki on Vartiokylää. Mäen päältä löytyy hälytyssireeni, hyppyrimäen jäänteet, sekä Kontion Maja. Alue on kaunista, kallioista ja metsäistä.

Hyppyrimäen jäänteitä

Hälytyssireeni

Vähän ukkosellisia pilviä

Kun olimme menossa metsään koiran kanssa, eräs pikkutyttö kysyi äidiltään, että mihin nuo ovat menossa. Äiti vastasi, että he ovat menossa metsään. Pikkutyttö sanoi siihen, että nehän kuolee sinne. Äiti sanoi, että ei, olemmehan mekin käyneet siellä koiria ulkoiluttamassa. Tästä jäi vähän epämääräinen olo, sillä olenhan ehtinyt elämäni aikana katsoa yhden, jos toisenkin kauhuelokuvan... No, metsään silti menimme ja tulimme sieltä myös pois, hengissä!

Nekku veteli taas navan täydeltä vattuja pusikoista, mutta minä sain kerättyä niitä vain jokusen, sillä olin vähän nirsompi marjojen suhteen kuin koira... Liian pieniä, liian etanan limaamia, liian kuivia, liian ylikypsiä...