Kun olin lapsi, kävimme usein äidin kanssa ns. kynttiläkävelyllä itsenäisyyspäivänä klo kuuden jälkeen. Katselimme ja ihastelimme, kun ihmiset olivat laittaneet ikkunoilleen kaksi kynttilää. Näin aikuisena nämä kynttiläkävelyt ovat merkinneet sitä, että lähden surkeana ulos tallustelemaan ja huomaamaan sen tosiasian, että suurimmalta osalta ovat perinteet unohtuneet. Tänäänkin korkeintaan prosentilla niistä ikkunoista, joiden ohi kävelin, oli kaksi kynttilää. Olihan siellä jotain omituisia värivaloviritelmiä ja kauniita kynttelikköjä, mutta eipä juurikaan itsenäisyyspäivän perinteen mukaista kahta kynttilää.
Heti kun pääsin kotiin, pistin kynttilät ikkunoille.
 |
| Hieman erikoinen viritelmä, kun keittiössä ei ole ikkunalautaa... |
 | ||
| Toinen hieman erikoinen viritelmä... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti