maanantai 13. helmikuuta 2012

Pirkanmaan visiitti, nääs nääs

Lauantaina lähdin töiden jälkeen koira auton takaosaan pakattuna hurjastelemaan kohti Kangasalaa. Vein kamat ja eläimen äitin luokse ja katseltiin parit luontodokumentit TV:stä mamman kanssa. Sitten starttasin taas autoni ja ajelin Tampereelle yhden kaverini synttärikemuihin maistelemaan sushia ja puiseen siiliin tökittyjä cocktailtikkuja. Sieltä sitten huristelin Bluesbaariin tapaamaan kaveripariskuntaani. Siellä oli aika tiivis tunnelma ja siitä syystä suht trooppinen ilmasto. Olin niin hurja, että join ihan kokonaisen pienen vichypullollisen! Olikin jo aika heittäytyä noin hurjaksi, sillä viimeisin baari visiittini oli 2.12... Silloinkin olin vaan autolla liikenteessä... Voi minua... Säälittävää! :D Aika pian kaverini väsähtivät ja kyyditsin heidät Lempäälään. Sieltä huristelin sitten takaisin Kangasalle. Sen verran olin ajatuksissani, että ajoin parinkin sopivan rampin ohi. No, tulipahan nähtyä taas vähän Tamperetta pitkästä aikaa.

Sunnuintaina tuntui siltä kuin olisin ollut lomalla. Vietin koko päivän äitin lämpöisessä aamutakissa ja äiti hoiteli koiran ulkoilutukset. Itse töllötin töllötintä ja tietokoneen ruutua, lueskelin lehtiä, sekä katselin parit päiväunet. Niin ja tietysti söin ahkerasti!

Tänään ei sitten enää lomailtu. Koira vähän valvotti yöllä ja herätti aamulla hieman liian aikaisin. Sitten vähän aamutoimia ja mamman makaronilaatikkoa nassuun ja hoitelemaan asioita. Monien asioiden hoitaminen käy paljon halvemmalla TampereKangasalla ja on mukavampi käydä tutuissa paikoissa, joten siksi päädyin asioitani hoitelemaan siellä. Ensin kävin FH-Asemalla (nykyisin nimi on kylläkin Pihlajalinna, mutta FH-Asema minulle, kuten Tarpilan läheisyydessä oleva ST1 tai mikälie ABC on aina ja iankaikkisesti Esso! Näin varmaan ajattelee aika moni muukin kangasalalainen). Sieltä lähdin käsivarsi hieman kipeänä ja kymmeneksi vuodeksi jäykkäkouristukselta ja kurkkumädältä suojattuna kohti katsastusasemaa. Mussukkani meni hienosti läpi katsastuksesta! Rekisterikilven valo vaan käskettiin vaihtamaan kuukauden sisällä. Kyseinen tarvike maksoi huimat 1€:a! Äitin avopuolisko sai sen nopeasti laitettua paikoilleen. Sitten vein komian ja ison 60-lukulaisen laukkuni ja kultakenkäni Tampereen asematunnelin suutarille. Sieltä Linnainmaan Faunattareen hakemaan koiralle säkki Cibau-kuivamuonaa (sain jo seitsemännen leiman keräilykorttiin, vielä kolme säkkiä, eli kolme leimaa ja sitten saan yhden säkin ilmaiseksi!). Sitten tankkaamaan ja Hankkion alueella sijaitsevaan ompelutarviketukkuun, Reijuun. Sen jälkeen taas mamman luokse makaronilaatikolle, kamat ja koirat kasaan ja takaisin tien päälle. Hain kengät ja laukun suutarilta ja ajelin Toijalaan kangastukkuun. Sitten ajoin kotiin. Voi kuinka hienosti piskini olikaan matkan aikana. Yleensä se seisoo, heiluu ja keinuu koko matkan, mutta nyt oli juoksuajan takia niin väsy, että piti istua ja maata suurin osa matkasta.

Ihan kamala väsy jäi reissusta! Voi kunpa kello kävisi vähän nopeammin, että voisi lähteä Nukkumatin kanssa treffeille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti