Voi kakka ja voi mahtavaa

Piti palauttaa tänään Kirkkonummen kämpän avaimet, mutta eihän se sitten onnistunut. Olin katsonut netistä, että Avara Isännöinnin toimista Kirkkonummella on auki ainakin klo 16 asti. Kävin ensin pelastamassa ikkunani pielestä lämpömittarin ja tarkistamassa ettei jotain tärkeää postia ole vahingossa jaettu vanhaan osoitteeseeni. Kävin myös tankkaamassa, sillä Kirkkonummen Nesteellä on aika halpaa bensaa (siis muihin paikkoihin verrattuna...) ja suoritin myös Prisma-reissun. Sitten lopuksi sinne Avaran toimistolle. Nimi oli muuttunut Arenna Isännöinniksi ja aukioloajatkin oli "hieman" toisenlaiset. Paikanpäällä olin joskus klo 13.30. Toimisto sulkeutuu klo 12.30... En edes keksinyt mistään puhelinnumeroa mihin soittaa. Eihän siinä mitään, kyllähän sitä mielellään ajelee yhteensä yli 100km ihan vain lämpömittarin, hieman halvemman bensan ja Prismassa käynnin vuoksi.

Paluumatkan alussa loppui tuulilasinpesuneste ja kura lensi niin kovasti, että ihan hirvitti. Paluumatka oli myös hidasta taitettavaa, sillä joku kolari oli saanut kehä ykkösen aivan tukkoon. Kun on seurannut pääkaupunkiseutulaisten ajotyyliä, ei kyllä yhtään ihmetytä, että koko ajan on jotain kolareita... Aivan päättömiä ohituksia ja sairasta nopeutta voisi välttää edes silloin kun on tosi huono keli ja vilkut on kehitetty autoihin ihan sen takia, että niitä käytettäisiin. Ja voin senkin kertoa, että jos auto on jäänyt jumiin lumikinokseen tai muuten vaan ei pääse eteenpäin, kun renkaiden alla ei ole tippaakaan pitoa, niin ei se auta vaikka sille kuinka tööttäisi. Eiköhän kyseisen auton kuski ihan itsekin haluaisi liikkua eteenpäin.

Kotiin kun pääsin, pistin Avain Asumisoikeusyhtiölle viestiä, että olisiko mahdollista palauttaa avaimia johonkin muualle kuin sinne Kirkkonummen Arennalle. Avain Asumisoikeusyhtiöllä on ainakin jotkut tilat Helsingin Sörnäisissä, sekä Espoossa ja Vantaalla. Eihän se tietenkään käy. Eipä siinä sitten muukaan auta kuin tehdä taas ensi maanantaina sadan kilsan reissu (ja tietysti samalla vaivalla käydä vaikka tankkaamassa ja Prismassa...).

No sitten iloisiin aiheisiin. Isukki sai hajonneen silitysrautani korjattua ja maksoi kalliin osan siihen... Yhden päivän sitä käytin iloisin mielin (olin joutunut käyttämään muutaman viikon ajan jotain perus Clas Ohlson silitysrautaa, AAAARGH!!!). Sehän ei sitten enää seuraavana päivänä toiminut (tämä ei siis kuulu iloisiin asioihin). Iskä sitten päätti taas pari viikkoa myöhemmin ajella Jyväskylästä Helsinkiin auttamaan hädissään olevaa tytär parkaa...

Viime kerralla käydessään hän oli laittanut eteiseeni nippusiteellä lampun kattoon ja tänään sai sen sitten asennettua sinne ihan oikeaoppisesti. Sitten lähdettiin yhdessä veljeni luokse ja sain siinä samalla kuskattua parit lähestulkoon keskellä lattiaa olleet laatikot sinne lapsille lelulaatikoiksi. Isä on joutunut minun vuoksi ajelemaan tänne etelään aika moneen otteeseen, mutta hommat ovat aina venyneet niin myöhään, että ei ole keritty käydä veljeä ja hänen lapsiaan moikkaamassa. Nyt sitten isä pääsi pitkästä aikaa tapaamaan lapsenlapsiaan! Veljentyttö oli venähtänyt sitten viime näkemästä aivan hirveästi ja ruvennut puhumaan entistä enemmän. Hiljaista hetkeä ei tainnut pitää muuten kuin syödessään. Esitteli minulle mm. hirveät määrät käsilaukkujaan, heh on se naisen hyvä aloittaa jo varhaisessa vaiheessa tuo käsilaukkuvarastojen kartuttaminen!

Sitten lähdettiin isän kanssa kohti Kalliota. Ainakin puolituntia metsästettiin parkkipaikkaa... Silitysraudassa ei onneksi ollut mitään hirveän suurta vikaa, joten huomenna pääsee taas silittelemään oikein tosissaan! Jee!

Olen tässä vähän miettinyt, josko sitä vaikka perjantaina uskaltautuisi lähteä "ulkoilemaan"... Katsoo nyt... Esim. tällaista olisi luvassa:

Black Raven: Love's A River