Kaikki hajoaa käsiin!

Aina ei voi syyttää koneiden valmistajaa, kun ne hajoavat. Joskus myös omassa itsessä on vikaa... Läppäri on yllättävän helppoa tiputtaa sylistään, joskus jopa kolme kertaa yhteen menoon...Pari päivää jaksoin Toshibaani tämän tiputtelusession jälkeen. Se pysyi käynnissä maksimissaan 20-30 minuuttia kerrallaan, sitten piti odottaa joku tunti, että se oli jäähtynyt tarpeeksi ja sen sai taas käynnistettyä. Vähän itseäni viisaammalta ihmiseltä tiedustelin, mitä kannattaisi tehdä tässä tilanteessa. Kuvailin hänelle koneeseeni tulleita vikoja ja kyselin voiko konetta korjata, vai hankinko uuden. Vastaukseksi sain sen, että ehdottomasti kannattaa hankkia uusi kone. Verkkokauppa.Comista kävin sitten hakemassa HP:n läppärin... Rahaahan minulta löytyy kuin roskaa, prkl! Juuri hankin uuden kamerankin... Jos joku haluaa lahjoittaa rahaa, voin ilmoittaa tilinumeroni!

Hain äitin mukaan Kangasalta ja sitten suunnattiin yhdessä kohti Pirkkalaa, tai ainakin yritettiin... Kaksi suuntavaistotonta reppanaa liikenteessä ja unohdin rakkaan TomTom-navigaattorini kotiin, ei hyvä! Ensin ajettiin Kuljuun, sitten keskustaan, sitten Sääksjärvelle, sitten Ikean parkkipaikalle ja sieltä soitettiin viisaammalle ihmiselle ja saatiin vähän ohjeita, sitten löydettiin perille! Jollei Tampereen seutu ole tuttua, ei tiedä kuinka pahasti ajoin vikaan. Mutta jos kiinnostaa, katsokaa Google Mapsista. Sieltä minäkin ennen tulostelin itselleni karttoja ja silti ajoin harhaan... Sitten sain äitiltä joululahjaksi TomTomin. Se on minulle kultaakin kalliimpi! Jos tuntee pääkaupunkiseutua voi nauraa tälle: (Tässä tositarinassa elämme vielä aikaa, jolloin en omistanut navigaattoria) Yritin mennä veljeni luokse Roihuvuoreen. Kävin tankkaamassa Pukinmäessä ja palasin sitten kehä ykköselle. Jonkun ajan päästä olin Espoossa, sitten päädyin Ruoholahteen, sitten takaisin Espooseen, sitten Töölöön ja sitten Roihuvuoreen... Kun olin ekan kerran päätynyt Espooseen, soitin veljelleni ja yritin kysellä häneltä ajo-ohjeita ja soittelin sitten hänelle vähän väliä, mutta en silti ihan helpolla perille löytänyt. Veljeni yritti kysellä minulta jotain maamerkkejä missä oikein menen ja vastaukseni olivat vähän tämäntyylisiä, "No tuossa on pari kerrostaloa", "Tuolla toisella puolella näkyy meri", "McDonald's näkyy edessä"...