Tuossa kun joku aika sitten esittelin kotini blogissani, sain ihmettelyjä muutamaltakin henkilöltä, että miten voikin olla niin siistiä jonkun kotona. Olin siis juuri ennen kuvien ottoa tehnyt suursiivouksen, enkä omista niin hirveitä määriä tavaraakaan. Olen myös aika siisti ihminen luonteeltani. Mutta kyllähän tämä minunkin kotini silti voi olla välillä (ehkä jopa hyvinkin usein...) kuin pommin jäljiltä, kuten esimerkiksi nyt. Olenkin jo ehtinyt valittamaan stressistä ja väsymyksestä, jotka suuressa määrin aiheuttaa jo pelkkä työmatkailu. Nyt siis todellakaan ei meinaa ehtiä eikä jaksaa tehdä kotitöitä. Sunnuntaina olisin kerinnyt, mutta asetin koiran ja rentoutumisen valvotun yön jälkeen etusijalle. Nyt voisin tehdä jotain, mutta vaikka tänään ei ohjelmassa ollutkaan muuta kuin Hakaniemessä pankkiasiointia ja Sellossa nopeaa shoppailua, niin olen niin puhki että tärisyttää ja päähänkin sattuu. Enpä nyt julkisesti halua sotkujani esitellä, mutta pikku maistiaisen voin tarjoilla:
 |
| Ei p*rk*l*! Voi kunpa edes tästä selviäisin tänään!! |
|
Tämä seuraava sotku ei johdu väsymyksestä, vaan siitä kun astuin ojaan (molemmilla jaloillani) nilkkoja myöten ja vedin koiran mukanani:
 |
| Ennen kuin edes tajusin, että ne koirankin kintut on aivan mutaiset, oli jo ehtinyt tapahtumaan tällainen vahinko... |
Onneksi päiväpeiton voi pestä ja kengät olivat halvat ja jotain tekoainetta, niin ei ole niin väliä, vaikka olisivat menneet pilalle. Kokeilin niitä vähän pestä, mutta olipa vaan yllättävän jäykästi kiinni tarttuvaa mutaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti