sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Pussikaljaelokuvissa

Tänään pääsin tuhlaamaan viimeisen parin Finnkinon ilmaislippuja, jotka olin saanut veljeltäni lahjaksi. Pelkäsin jo, että joudun lähtemään yksin katsomaan kaksi filmiä, kun elokuvaseuralaisen löytäminen oli yllättävän hankalaa. Itselle ei sovi kuin pari tiettyä päivää viikossa ja liputkin olisivat vanhentuneet jo 30. päivä. Sain sitten kuitenkin avecin exästäni.

Herra oli krapulainen ja nälkäinen, joten hän soitti minulle iltapäivällä, että pääsenkö Helsinkiin vähän aikaisemmin, niin voidaan käydä jossain syömässä. Aivan mahtava juttu, ei tarvinnut ruveta kokkailemaan itselleen sapuskaa ennen elokuviin lähtöä! Käytiin Dennis nimisessä ravintolassa ja söin elämäni ehdottomasti parhaimman pasta annoksen!!! Pastaa herkkusienillä, pinaatilla, kesäkurpitsalla, kirsikkatomaateilla ja pippurikermakastikkeella, sekä parmesania päällä. Iso annos ja taisi vieläpä olla halvimmasta päästä. NAMI! Exä oli pizzansa jälkeen aivan ähky, mutta silti hänen oli pakko vedellä minun jämät, koska hänenkin mielestään se oli niin herkkua.

Syömisen jälkeen kävin lunastamassa liput ja sitten oli vielä hyvin aikaa ennen elokuvan alkua, joten ajelimme ympäri Helsinkiä ja käytiin kurkistelemassa rikkaiden ihmisten seutuja ja heidän hulppeita lukaalejaan.

Elokuva oli mielestäni todella mahtava! Se vaan oli liian lyhyt!


Finnkinon sivuilta:

Pussikaljaelokuva on positiivinen tarina yhteiskunnan laitamilta. Tapahtumat sijoittuvat Helsingin Kallioon ja ne seuraavat syrjäytymisen kynnyksellä olevia tarinan henkilöitä yhden kesäisen vuorokauden ajan. Elokuvan päähenkilö, Marsalkka, on jämähtänyt nuhjuiseen kotiinsa. Lihi ja Henninen houkuttelevat Marsalkan ulos ja väsyneen vastustuksen jälkeen Marsalkka huomaa heidän viettävän kuumaa kesäpäivää puistossa maailmaa ihmetellen. Kolmikko törmää päivän aikana nuorisolaisiin, rutjakkeisiin ja huumorintajuttomiin poliiseihin. Päivä kestää aikaisesta aamusta illan sateen tuomaan murheen alhoon. Lopulta kuitenkin auringon taas noustessa on aika herkistyä ja katsoa ystävyyttä syvälle silmiin.


Päälleni kiskaisin lauantaina valmiiksi saattamani hameen ja Elloksen villapoolon, sekä Morticiasta hankitut saapikkaat:
Nekku on omasta mielestään erittäin kuvauksellinen!
Päähäni väsäsin harakanpesää muistuttavan kyhäelmän, mutta onneksi en ruvennut mitään huippusiistiä tukkalaitetta vääntämään, sillä tuolla on aikamoinen myrsky!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti